Luk 11 | FinSTLK2017 | STEP | Tapahtui, kun hän oli eräässä paikassa rukoilemassa ja oli lakannut, että eräs hänen opetuslapsistaan sanoi hänelle: "Herra, opeta meitä rukoilemaan, kuten Johanneskin opetti opetuslapsiaan."

Luke 11

Jeesus kehottaa rukoilemaan

1 Tapahtui, kun hän oli eräässä paikassa rukoilemassa ja oli lakannut, että eräs hänen opetuslapsistaan sanoi hänelle: "Herra, opeta meitä rukoilemaan, kuten Johanneskin opetti opetuslapsiaan."

2 Hän sanoi heille: "Kun rukoilette, sanokaa: Isä, pyhitetty olkoon sinun nimesi; tulkoon sinun valtakuntasi; tapahtukoon sinun tahtosi myös maan päällä niin kuin taivaassa; 3 anna meille joka päivä jokapäiväinen leipämme; 4 ja anna meille syntimme anteeksi, sillä mekin annamme anteeksi jokaiselle velallisellemme; äläkä saata meitä kiusaukseen, vaan päästä meidät pahasta."

5 Hän sanoi heille: "[Olettakaamme:] jollakulla teistä on ystävä ja hän menee hänen luokseen keskellä yötä ja sanoo hänelle: 'Ystäväni, lainaa minulle kolme leipää, 6 sillä eräs ystäväni on matkallaan tullut luokseni, eikä minulla ole, mitä panna hänen eteensä'; 7 ja toinen vastaa sisältä ja sanoo: 'Älä vaivaa minua. Ovi on jo suljettu, ja lapseni ovat kanssani vuoteessa. En voi nousta antamaan sinulle.' 8 Sanon teille: vaikka hän ei nousekaan antamaan hänelle sen tähden, että on hänen ystävänsä, hän nousee kuitenkin sen tähden, että toinen ei hellitä, ja antaa hänelle niin paljon, kuin hän tarvitsee.

9 Niinpä minäkin sanon teille: anokaa, niin teille annetaan; etsikää, niin te löydätte; kolkuttakaa, niin teille avataan. 10 Sillä jokainen anova saa, etsivä löytää, ja kolkuttavalle avataan.

11 Kuka teistä on sellainen isä, joka poikansa häneltä pyytäessä kalaa antaa hänelle kalan sijasta käärmeen, 12 tai joka hänen pyytäessään munaa antaa hänelle skorpionin? 13 Jos siis te, jotka olette pahoja, osaatte antaa lapsillenne hyviä lahjoja, kuinka paljoa ennemmin taivaallinen Isä antaa Pyhän Hengen niille, jotka tätä häneltä anovat!"

Jeesus ajaa ulos riivaajan ja torjuu syytökset

14 Hän ajoi ulos riivaajan, ja se oli mykkä. Kun riivaaja oli lähtenyt, tapahtui, että mykkä mies puhui, ja kansa ihmetteli. 15 Mutta muutamat heistä sanoivat: "Beelsebulin, riivaajien päämiehen, kautta hän ajaa ulos riivaajia." 16 Toiset taas kiusasivat häntä ja pyysivät häneltä merkkiä taivaasta. 17 Mutta hän tiesi heidän ajatuksensa ja sanoi heille: "Jokainen valtakunta, joka riitautuu itsensä kanssa, joutuu autioksi, ja talo kaatuu talon päälle. 18 Jos nyt saatanakin on riitautunut itsensä kanssa, kuinka hänen valtakuntansa pysyy pystyssä? Tehän sanotte minun Beelsebulin kautta ajavan ulos riivaajia. 19 Mutta jos minä Beelsebulin kautta ajan ulos riivaajia, kenen kautta sitten teidän lapsenne ajavat niitä ulos? Sen tähden he tulevat olemaan teidän tuomarinne. 20 Mutta jos Jumalan sormella ajan ulos riivaajia, onhan Jumalan valtakunta tullut teidän luoksenne.

21 Kun väkevä aseellisena vartioi kartanoaan, hänen omaisuutensa on turvassa. 22 Mutta kun häntä väkevämpi karkaa hänen päälleen ja voittaa hänet, hän ottaa häneltä kaikki aseet, joihin hän luotti, ja jakaa häneltä riistämänsä saaliin.

23 Se, joka ei ole minun kanssani, on minua vastaan, ja se, joka ei minun kanssani kokoa, hajottaa. 24 Kun saastainen henki lähtee ihmisestä, se kuljeskelee autioita paikkoja ja etsii lepoa; ja kun ei löydä, se sanoo: 'Minä palaan huoneeseeni, josta lähdin.' 25 Kun se tulee, se tapaa sen lakaistuna ja kaunistettuna. 26 Se menee ja ottaa mukaansa seitsemän muuta henkeä, pahempaa kuin se itse, ja ne tulevat sisään ja asuvat siellä. Sen ihmisen viimeiset tulevat pahemmiksi kuin ensimmäiset."

27 Hänen tätä puhuessaan eräs nainen kansanjoukosta korotti äänensä ja sanoi hänelle: "Autuas on se kohtu, joka on kantanut sinut, ja ne rinnat, joita olet imenyt."

28 Mutta hän sanoi: "Niin, autuaat ovat ne, jotka kuulevat Jumalan sanan ja sen säilyttävät."

Jeesus moittii kansaa merkkien tavoittelusta

29 Kun kansaa yhä kokoontui, hän rupesi puhumaan: "Tämä sukupolvi on paha sukupolvi: se tavoittelee merkkiä, mutta sille ei anneta muuta merkkiä kuin Joonan merkki. 30 Sillä niin kuin Joona tuli niiniveläisille merkiksi, Ihmisen Poikakin on oleva merkkinä tälle sukupolvelle. 31 Etelän kuningatar on heräävä tuomiolle yhdessä tämän sukupolven miesten kanssa ja tuleva heille tuomioksi. Hän näet tuli maan ääristä kuulemaan Salomon viisautta, ja katso, tässä on enemmän kuin Salomo. 32 Niiniven miehet nousevat tuomiolle yhdessä tämän sukupolven kanssa ja tulevat sille tuomioksi; sillä he muuttivat mielensä Joonan saarnasta, ja katso, tässä on enemmän kuin Joona.

33 Ei kukaan, joka sytyttää lampun, pane sitä piiloon eikä vakan alle, vaan panee sen lampunjalkaan, että sisälle tulijat näkisivät valon.

Jeesus nuhtelee fariseuksia

34 Silmä on ruumiin lamppu. Kun silmäsi on terve, koko ruumiisi on valaistu. Mutta jos se on viallinen, ruumiisikin on pimeä. 35 Katso siis, ettei valo, joka sinussa on, ole pimeyttä. 36 Jos siis koko ruumiisi on valoisa eikä osaksikaan pimeä, se on oleva kokonaan valoisa, niin kuin lampun valaistessa sinua loisteellaan."

37 Hänen sitä puhuessaan pyysi eräs fariseus häntä luokseen aamuaterialle. Hän meni sinne ja asettui aterioimaan. 38 Mutta kun fariseus näki, ettei hän peseytynyt ennen ateriaa, hän ihmetteli. 39 Herra sanoi hänelle: "Kyllä te, fariseukset, puhdistatte maljan ja vadin ulkopuolen, mutta sisältä te olette täynnä ryöstöä ja pahuutta. 40 Te typerykset, eikö se, joka on tehnyt ulkopuolen, ole tehnyt sisäpuoltakin? 41 Mutta antakaa almuksi se, mikä on sisällä. Katso, silloin kaikki on teille puhdasta. 42 Voi kuitenkin teitä, te fariseukset, kun annatte kymmenykset mintusta ja ruudasta ^{▼▼ Ruuta on mauste.} ja kaikista vihanneksista, mutta sivuutatte oikeuden ja Jumalan rakkauden! Näitä tulee noudattaa eikä noitakaan hylätä. 43 Voi teitä, te fariseukset, kun rakastatte etummaista istuinta synagogissa ja tervehdyksiä toreilla! 44 Voi teitä, kun olette kuin merkittömät haudat, joiden päällä ihmiset kävelevät niistä tietämättä!"

45 Eräs lainoppineista rupesi puhumaan ja sanoi hänelle: "Opettaja, kun noin puhut, loukkaat myös meitä."

46 Mutta hän sanoi: "Voi teitäkin, te lainoppineet, kun sälytätte ihmisten päälle vaikeasti kannettavia taakkoja ettekä itse sormellannekaan koske niihin taakkoihin! 47 Voi teitä, kun te rakennatte profeettojen hautakammioita, ja teidän isänne ovat heidät tappaneet! 48 Olette siis isienne tekojen todistajia ja hyväksytte ne: sillä he tappoivat profeetat, ja rakennatte heille hautakammioita. 49 Sen tähden Jumalan Viisaus sanookin: 'Minä lähetän heille profeettoja ja apostoleja, ja joitakuita heistä he tappavat ja toisia vainoavat, 50 että tältä sukukunnalta vaadittaisiin kaikkien profeettojen veri, mikä on vuodatettu maailman perustamisesta asti, 51 aina Aabelin verestä Sakariaan vereen saakka, hänen, joka surmattiin alttarin ja temppelin välillä.' Niin, minä sanon teille, se tullaan vaatimaan tältä sukukunnalta. 52 Voi teitä, te lainoppineet, kun olette vieneet tiedon avaimen! Itse ette ole menneet sisälle, ja sisälle meneviä olette estäneet."

53 Mutta kun hän puhui heille sellaista, kirjanoppineet ja fariseukset alkoivat ahdistaa häntä kovasti ja urkkia häneltä monia asioita, 54 vaanien, miten saisivat hänet päästämään suustaan jotakin, mistä voisivat syyttää häntä.